tiistai, 17. toukokuuta 2011

Avoin kirje, joka eli omaa elämäänsä

Kirjoitin eilen avoimen kirjeen Suomen jääkiekkojoukkueelle. En siksi, että olisi keneltäkään pois, jos Suomi juhlii. En siksi, että olisin syyttänyt jääkiekkojoukkuetta tai kaikkia juhlijoita rasisteiksi. Kirjoitin kirjeen siksi, että juhlintaa ja iloa ei mielestäni ole aggressiivisuus ja siksi, että monien ihailemalla joukkueella ja pelaajilla olisi hieno tilaisuus kertoa, että heidän voittoaan voivat iloita kaikki. Urheilijat ja idolit ottavat usein kantaa asioihin ja kehottavat nuoria esimerkiksi käyttämään pyöräilykypärää tai turvavyötä, juomaan maitoa ja hylkäämään röökit. Arvokas teko olisi myös pyytää kunnioittamaan toisia ihmisiä.

Kirjeessä kerroin juhlahumussa sattuneesta kolmesta tilanteesta, joissa juhlijat uhkailivat vetää ulkomaalaisia pataan ja haukkuivat ratikassa istuvia terroristeiksi. Se latisti oman ja ystävieni juhlahumun. Lopuksi pyysin kiekkoilijoita kertomaan, mitä mieltä he itse ovat rasismista ja kenellä on heidän mielestään oikeus iloita heidän voitostaan.

Pyynnöstä tein kirjeen pohjalta myös adressin. Adressin on allekirjoittanut 15.5. klo 13.30 jo melkein 8000 ihmistä.

Kirjoitin yllä olevan kirjeen omana itsenäni, yksityishenkilönä, mutta ilmeinen virhearvio on pystyä niin tekemään, jos google-haun ensimmäinen tulos ohjaa vihreille kotisivuille ja toinen wikipediaan, jossa kerrotaan henkilön olevan Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja.

Yhtä kaikki, kirje alkoi elää omaa elämäänsä ja päätyi median kautta myös kiekkoilijoiden tietoon.

Suomen jääkiekkomaajoukkueen kapteeni, Mikko Koivu, vastasi eilen nelosen uutisille pyyntöömme ja kommentoi juhlinnan lieveilmiönä esiintynyttä rasismia.

Koivu toteaa uutisissa, että maajoukkue on hyvä esimerkki siitä, mitä toista kunnioittamalla voidaan saavuttaa ja että Suomessa on aina pystytty suvaitsemaan ja kunnioittamaan toisia, joukkueessakin selviää vain, jos kaikki saavat olla omia itsejään.

Kaikki on mahdollista, jos kunnioitamme toisiamme. Koivu osoitti todellista johtajuutta. Olisi ilo kuulla lisää tällaisia lausuntoja.

Helsingin Sanomat uutisoivat myös sekä avoimen kirjeet että adressin että koivun vastauksen.

Allekirjoitusten määrä, Koivun vastaus ja positiivinen palaute yllättivät. Se näytti, että niiden ihmisten, jotka rasismia vastustavat, täytyy uskaltaa sanoa se ääneen. Meitä on paljon, me ei saada olla hiljaa.

Kiitos kaikille allekirjoittaneille, Koivulle sekä toimittajalle, joka kysymyksen tälle esitti.

Seuraava kysymys voisi olla, nähdäänkö jääkiekossa ehkä jo lähitulevaisuudessa samanlainen rasisminvastainen kampanja kuin minkä UEFA on aloittanut jalkapallon puolella. Punainen kortti rasismille -kampanja toimii paitsi ruohonjuuritasolla myös huippupelaajien voimin.

Esimerkiksi Dean Ashton on sanonut UEFAn kampanjassa: "It’s really important that players and famous people get involved with campaigns like Show Racism the Red Card, because we’d like to think that we’re the role models for kids these days and its important that we show them that racism’s not right." Eli on tärkeää, että roolimallit, kuten pelaajat, ovat mukana tällaisissa kampanjoissa ja näyttävät, että rasismi ei ole oikein.

0 kommenttia: