Kaavoihin kangistunut

16.3.2009 kokoontunut valtuusto ei vieläkään päässyt päättämään kirkkopuiston kaavaa koskevasta muutosehdotuksesta. Jälleen syynä oli jäävin ihmisen osallistuminen kaavamuutoksen käsittelyyn. Asia siirtyi ylimääräiseen valtuustokokoukseen, joka pidetään tänään.

Olen tämän pitkällisen prosessin aikana useaan otteeseen ajatellut kuinka paljon olisi jo voitu saada aikaan, jos sama aika ja energia (ja raha) olisi käytetty jonkun vaihtoehtoisen suunnitelman valmisteluun ja lobbaamiseen. Mitä jos keskustan vetovoimaisuutta kehitettäisiinkin aivan eri lähtökohdista? Mitä jos käytettäsiin hyväksi vuonna 2008 tehtyä sosiotooppitutkimusta ja huomattaisiin, että esimerkiksi juuri kirkkopuistolla on oiva mahdollisuus tulla kaupunkilaisten mielipaikaksi, jossa yhdistyy rakennettu kulttuuriympäristö sekä ihmisten kohtaamispaikka? Mitä jos tuota kirkkopuiston positiivista imagoa ei tuhottaisikaan autojen melulla ja päästöillä, vaan yhdistettäisiin siihen vaikkapa kaupungintalon puistomainen piha ja saataisiin Jyväskylälle oma iso kaupunkipuisto. Viheralue selvityksen (valmistunut vuonna 2008) mukaan, Jyväskylän keskustan puistot ovat sirpaleisesti sijoiteltu eivätkä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta.

Mitä jos Jyväskylä ottaisikin uudenlaisen näkökulman imagokysymyksiin? Jos ei yrittäisikään todistaa, että uusi parkkihalli lisää vetovoimaisuutta ja parantaa joukkoliikennettä, vaan käännettäisiin asetelma toisin päin ja mietittäisiin, millä keskustasta saataisiin miellyttävä ja viihtyisä ympäristö. Minusta Oulun-mallista voisi ottaa ideoita ja jalostaa niitä Jyväskylälle sopiviksi. Oulussa ydinkeskusta on rauhoitettu kävelijöille, seuraavana tulee joukkoliikennekehä ja autot olisivat siellä uloimpana (eivät nekään toki ylitsepääsemättömän kaukana).

Entä jos rakennusjärjestystä muutettaisiinkin siten, että neliötä kohden vaaditut parkkipaikat olisikin vähäisemmät ja työnantajia tuettaisiin esimerkiksi joukkoliikennelippujen tarjoamisessa työntekijöille? Jos kaupunkisuunnittelu ei lähtisikään yksittäisten yritysten vaatimuksista, vaan kaupunkilaisten toiveista ja tarpeista? Jos nuorille olisikin tiloja siellä, missä he muutenkin ovat ja kulttuuri toisi matkailijoita ympäri Suomea? Mitä jos paikallisetkin yrittäjät ja pienyrittäjät voisivat menestyä keskustassa ja pyörällä pääsisi kätevästi pyöräkaistaa pitkin huristelemaan ympäri keskustaa?

Mutta rakennetaan vain se parkkihalli ja ne kolme muuta, jotka tätä esityksien mukaan seuraa. Koska eihän vaihtoehtoja ole.