perjantaina 20. maaliskuuta 2009

ALKU vai loppu?

Grönioni ry järjesti 18.2.2009 keskustelutilaisuuden ALKU-hankkeesta (perustietoa ympäristökeskuksen ja luonnonsuojeluliiton sivuilla). Keskustelun alustajina toimivat ympäristöministeriön hallintopäällikkö Riitta Rainio, Keski-Suomen ympäristökeskuksen johtaja Risto Palokangas sekä Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

ALKU-hankkeessa on vielä paljon epäkohtia, joita toivottavasti saadaan minimoitua ennen kuin uudistus on tarkoitus kokonaisuudessaan toteuttaa.

Elinkeinoelämän, tiehallinnon ja ympäristökeskuksen ollessa saman katon alla ei erkanevia mielipiteitä yhdeltä osa-alueelta sallita, vaan virastolta tulee julkisuuteen vain yksi ainoa lausuma. Jos osa-alueet eivät pääse yhteisymmärrykseen, asiasta päättää loppukädessä työ- ja elinkeinoministeriö. Ympäristöongelmat ja epäkohdat ovat näin ollen tulevaisuudessa ehkä vaikeampi havaita ja iso vastuu näiden julkituomisessa tulee olemaan kansalaisjärjestöillä.

Keskustelua herätti myös laki ympäristövalvonnan riippumattomuudesta (lakiympäristöhallinnosta 4 pykälä 5 momentti), joka siis on hallintouudistuksen tiimellyksessä tarkoitus kumota. Se johtaisi siihen, että asioista päätettäessä viittaukset tulisi ainoastaan toimeenpantaviin muihin lakeihin. Otin tämä asian esille meidän oman lautakunnan (rakennus- ja ympäristölautakunnan) koulutustilausuudessa ja ympäristölakimies totesi, että tämä asia tosiaan täytyy nostaa jatkossa selkeämmin esille. Ympäristöministeriön hallintopäällikkö oli kuitenkin sitä mieltä, että vastaavanlainen riippumattomuuden turvaava laki tulee. Tuntuu, ettei kukaan oikein tarkalleen ole perillä siitä, mitä kaikkea tämä uudistus kokonaisuudessaan tuo tullessaan. Ja jos kellään ei ole kokonaiskuvaa, niin kuka valvoo, että eri osa-alueet otetaan riittävästi huomioon?

Ongelmallista on myös se, että muihin ministeriöihn nähden ympäristöhallinto on varsin nuori. Siinä missä muihin ministeriöihin ja hallintoportaisiin on kertynyt vuosikymmenten varrella ylimääräisiä askelia, ei ympäristöhallinnon puolella tällaista taakkaa ole. Nyt siis ollaan vähentämässä jo ennestään kevyestä, toimivasta ja tehokkaasta halinnosta henkilötyövuosia ja vaarana on se, ettei tulevaisuuden ympäristöhallinto pysty hoitamaan tehtäviään ja velvollisuuksiaan kunnialla.

Huolta herätti normiohjauksen lisääntyminen, jolloin jälkivalvonnan tarve kasvaa. Tämä tarkoittaisi kaiketi sitä, että varsinaisia lakeja ei olisi, mutta yleisiä ohjeita siitä, kuinka olisi hyvä toimia olisi jatkossa enemmän. Normiohjaukseen siirtyminen saattaa supistaa kuulemisprosesseja ja jälkivalvonta siirtyy entistä enemmän kansalaisille ja toimijoille itselleen.

Kansalaisvaikuttaminen hallintojärjestelmässä saattaa käydä entistä hankalammaksi ja läpinäkyvyys heikkenee (osittain myös alussa mainutun viraston yhtenäisen mielipiteenvuoksi). Auki olevia kysymyksiä olivat vielä muun muassa se, minne metsäkeskus tässä koko paletissa sijoittuu, säilyvätkö ympäristökeskuksen nykyiset tehtävät, häviääkö ympäristöhallinto yleisestä tietoisuudesta ja miksi ylipäänsä kansainvälisissä tutkimuksissa tehokkaaksi todettu ympäristöhallinto pitää uudistaa?

Korjataanko nyt jotain, mikä ei ole rikki? Vai onko ympäristöhallinto kenties ollut liiankin tehokas ja sen valtaa halutaan nyt vähentää?

0 kommenttia: